jelleke vanooteghem rpikyfeevkw unsplash

Näin aloitan 2-5-vuotiaalle ensimmäisen palkkiojärjestelmän

Positiivisen palkitsemisen voima

Arjessa pienet asiat lasten kanssa voivat joskus tuntua todella vaikeilta. Sukat eivät mene jalkaan, spagetti syödään mielellään käsin, ja vessaan ei ehditä ajoissa. Oli taito, mikä hyvänsä: Tiedämme kaikki tämän tunteen!

Mutta kuvittele tilanne, jossa kuukauden päästä lapsesi osaa ja haluaa toteuttaa jonkun taidon, mistä olisit tässä hetkessä ällistynyt. Joskus muutos voi tapahtua jopa hetkessä.

Olen kokenut itse tämän ällistymisen tunteen, ja haluan, että sinäkin voit sen kokea. 💛

Kun edetään riittävän pienin portain, lähes mikä tahansa asia on vähitellen mahdollista muuttaa arjen rutiiniksi. Tarvitaan vain harjoittelua ja toistoja. Lempeä ilon, ystävällisyyden ja hauskuuden ilmapiiri tukee lapsen halua harjoitella.

Tehokas tapa vähentää kitkaa ja ohjata lasta hellävaraisesti on palkkiotaulut. Lapsi kokee onnistuvansa, kun hän näkee edistyksensä ja voi jakaa sen aikuisen kanssa. Aikuisella stressi hieman vähenee, ja hän saa uuden keinon kasvattaa lasta myönteisen kautta.

jelleke vanooteghem 8sophl6tmlm unsplash

Pienten palkkiojärjestelmät ottavat pikkuoppijan huomioon

Ihan pienten ensimmäinen tarrataulu on hyvä olla fyysinen ja käsinkosketeltava.

Pienille lapsille tarrataulun käyttöönotto voi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että tarra on se palkkio, minkä lapsi kerää. Kun hän käy potalla yrittämässä, hän valitsee itselleen yhden tarran ja laittaa sen pieneen paperilappuun. Näin ihania tarroja voi ihastella aina vessan seinällä. Niitä kertyy paljon. Ja muuten paljon(!). Ne toimivat lapselle kannustuksena ja hyvän huomaamisena. 

Tärkeää on, että pienten palkkiojärjestelmiä ei suorita liian vakavasti, vaan otetaan hymy huulilla ja vähän sinne päin.

Välillä pienten lasten harjoittelussa on huomioitava palkitsemisen välittömyys. Palkkio voi olla esimerkiksi jokaisesta pottailukerrasta tai yrityksestä pieni suklaarusina. Kaikki lapset ovat erilaisia. Joskus pelkkä tarra ei tunnu itsessään riittävältä motivoimaan. Joskus hyvästä onnistumisesta voi antaa vaikka kolmekin tarraa.

wang binghua vf3naama14e unsplash

Sama pätee pienten lasten nukkumistaitoihin. Aivan pienet voivat tarvita erityistä kannustusta ja motivaatiota uskaltaa nukkua ensimmäistä kertaa omassa sängyssä. Tällöin on mielekästä alkaa heti palkita jokaisen yrityksen jälkeen. Esimerkiksi jos lapsi nukahtaa omaan sänkyynsä, mutta kömpii vanhempien väliin keskellä yötä, hän voi silti saada palkkion ja isot kehut.

Kekseliäät ja omaperäiset palkkiot ovat monesti ihanimpia. Kuten aamulla voi odottaa kehuva kirje ja pikkiriikkinen lahja vaikkapa lapsen lempi-satuhahmolta. Aamuterveisiä voi toistaa vaikkapa viikonkin ajan.

Vastaavasti potalla yrittänyt lapsi voi silti saada tarran, vaikka mitään ei vielä pottaan tulisikaan.

Tärkeää on pienikin edistyminen, eikä se, että kaikki sujuisi täydellisesti.

Tarrataulujen käyttö ja viivästetyn palkkion oppiminen noin 3-5-vuotiailla

Tarrataulujen käyttö on myös taito, jota täytyy ottaa käyttöön pienin askelin.

Helpotukset voivat tarkoittaa sitä, että monien tarrojen sijaan tarrataulu onkin täynnä vaikkapa jo kahden tarran jälkeen. Tällöin palkkioksi voi valikoitua jotain hyvin arkista, mutta silti lapselle erityistä. Esimerkiksi iltapalaksi joku erityisherkku, kuten kaura-smoothie tai banaani. Pienille palkkiot ovat monesti sellaisia, mitkä nivoutuvat hyvin arjen kulkuun. Jos ollaan menossa muutenkin leikkipuistoon, niin voidaan valita lapselle mieleinen leikkipuisto palkkioksi. Palkkio voi olla vaikkapa satuhetki.

Lapsiryhmässä harjoitellaan usein keräämään tarroja tai helmiä purkkiin yhdessä, saaden täydestä purnukasta jotain aivan erityistä. Tällöin tavoite on lapsille jaettu, ja samoin palkkiot ovat jaettuja kaikille.

Pienillä lapsilla tarrataulujen käyttö on aina pettymyksen sietokyvyn harjoittelua ja mielihyvän viivästämisen opettelua. Lapsen harmitus siitä, ettei saanutkaan palkkiota heti onnistumisen jälkeen on hyvin luonnollinen ja ymmärrettävä.

Lapsen harmi ei tarkoita, että palkkiojärjestelmä olisi epäonnistunut. Se tarkoittaa, että palkkion viivästämistä tulee harjoitella pienin askelin ja ennakoiden.  Mielellään niin, että lapsi voi saada palkkion vaikkapa jo samana iltapäivänä, jos aamulla hän sai ensimmäisen tarransa. Kotona voi harjoitella vaikka poimimalla marjoja purkkiin, ja syömällä loput vaikka vasta iltapuuron kanssa.

kasey mccoy zyuztyiu5du unsplash

Hyvä esimerkki voisi myös olla haarukan käytön opettelussa:

Jos aamulla sujuu hyvällä otteella lusikan käyttö, lapsi voi saada päivän toisen tarran lounaalla haarukankäytön yrittämisestä. Onnistumisia voidaan juhlia sovitusti vaikkapa banaani-jugurtilla tai jollain muulla herkkuvälipalalla iltapäivällä.

    Psykologian tutkimus on nostanut esiin, että se, että jos palkkiosta ei tee isoa numeroa tai puhu palkkiosta etukäteen kannustimena, se tekee palkkiosta helpomman lapselle viivästää [1,2]. Harjoitellaan sitä, että palkkio tulee kun se tulee. Lapsella ei ole kiire edetä. Lapselle tärkeää on myös tunnistaa, että vanhempi pitää sanansa ja pitää kiinni siitä, mitä on sovittu.

    Lapsissa on paljon eroja, miten he ensialkuun sietävät palkkion viivästämistä. Toisille hämmennys ja pettymys on iso tunne tarrataulujen käytön alkuharjoittelussa. Toiset 2-vuotiaatkin jo ovat tottuneita tarrataulujen käyttäjiä ja hoksaavat palkkion viivästämisen nopeasti. Pettymyksensieto ja odottamisen malttaminen ovat toisaalta erinomaisia taitoja pientenkin lasten alkaa pienin askelin harjoitella.

    Esimerkiksi tällaisista arkisista palkkioista on helppo pienten lasten kanssa aloittaa:

    • vesimeloni
    • banaani
    • lastenlaulu
    • hassutteluhetki
    • hernepussi tasapainottelua
    • lorupussi
    • satuhetki
    • satuhieronta
    • lasten hemmotteluhoito
    • kampaamoleikki
    • saippuakuplia
    • yhteinen kokkailuhetki
    • kukkien istutus

    Pienet palkkiot ovat sellaisia, mitkä on helppo ottaa arkeen, niin, ettei lapsi jatkuvasti odota, milloin se tapahtuu. Isommat palkkiot motivoivat jo isompia lapsia. Vanhemmat lapset malttavat jo odottaa pidemmän aikaa, että saavat tarrataulun täyteen.

    Parhaimmillaan palkkio toimii perheen yhteisenä juhlana ja tuo yhteistä iloa ja huomiointia arkeen, kun taulu on täynnä.

    Jos huomaat, että tarrataulu menee liian materiaalikeskeiseksi, voit aina tuoda sen takaisin siihen, että palkkio olisi koko perheen yhteistä puuhailua ja tekemistä. Sellaiset palkkiot ovatkin aivan parhaita.


    Jos innostuit palkkiojärjestelmistä, tulet rakastamaan uutta Tarrataiturit Palkkiotaulut -sovellustamme! Se tarjoaa sinulle ja lapsellesi 200 käsinpiirrettyä ja uudelleen käytettävää tarraa, ja rutkasti lasten psykologin vinkkejä tarrataulujen luontiin. Nämäkin palkkiovinkit ja paljon muuta löydät Tarrataitureista.

    Sovellus on maksuton ja ilman mainoksia!

    Tutustu ihmeessä:

    lataa se app storesta
    lataa se google play

    magda kmiecik mgjrpc0z ba unsplash

    Lähteet:

    [1] Mischel, Walter; Ebbesen, Ebbe B. (1970). “Attention in delay of gratification”. Journal of Personality and Social Psychology. 16 (2): 329–337. doi:10.1037/h0029815. S2CID 53464175.

     [2] Mischel, Walter; Ebbesen, Ebbe B.; Raskoff Zeiss, Antonette (1972). “Cognitive and attentional mechanisms in delay of gratification”. Journal of Personality and Social Psychology. 21 (2): 204–218. doi:10.1037/h0032198. PMID 5010404.

    Kuvat: Jelleke Vanooteghem, Kasey McCoy, Wang Binghua,  Magda Kmiecik  / Unsplash

    Kommentoi

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *